Ilmatiiveysmittausta Lappeenrannasta

Miksi ilmatiiveysmittaus kannattaa tehdä?

Rakennuksen vaipan ilmatiiveydellä on merkittävä vaikutus rakennuksen energiatehokkuuteen, hyvään asumisviihtyvyyteen ja terveelliseen sisäilmastoon. Siirryttäessä kohti matala- ja passiivirakenteiden entistä eristävimpiä eli paksumpia vaipparakenteita, on erittäin tärkeää, että rakennuksen höyrynsulku on ehdottoman tiivis, jotta vältytään kosteus- ja homevaurioriskeiltä. Rakennuksen vaipan ilmatiiveyden parantaminen myös on yksi kustannustehokkaimmista tavoista parantaa energiatehokkuutta.

Nyrkkisäännön mukaan ilmanvuotoluvun yhden kokonaisyksikön parantaminen vähentää rakennuksen tilojen lämmitysenergian tarvetta pientalossa keskimäärin n. 7 % ja uusissa matala- ja passiivienergiataloissa jopa yli 10 %. Rahaksi muutettuna tämä tarkoittaa sitä, että ilmatiiviissä rakennuksessa voidaan säästää lämmityskuluissa parhaimmillaan jopa satoja euroja vuodessa epätiiviiseen rakennukseen verrattuna. Mikäli tarvitset ilmatiiveysmittausta Etelä-Suomessa, ota yhteyttä Insinööritoimisto Jani Laineeseen!

Mitä ovat ilmanvuotoluvut n50 ja q50?

Rakennuksen vaipan ilmatiiviyttä kuvataan ilmanvuotoluvuilla n50 ja q50. Luku n50 ilmoittaa montako kertaa tunnissa rakennuksen ilmatilavuus vaihtuu tunnissa rakennuksen vuotokohtien kautta ja q50 montako kuutiometriä ilmaa vuotaa tunnissa rakennuksen vaipan neliömetriä kohti paine-eron ollessa rakennuksen ulko- ja sisäpuolen välillä 50 Pa. Mitä pienempi lukuarvo, sitä parempi on rakennuksen ilmatiiviys. Ota yhteyttä ja kysy lisää ilmatiiviysmittausten asiantuntijalta, Insinööritoimisto Jani Laineelta »

Ilmatiiveysmittauksen ilmanvuotoluvun vertailuarvoja

Suomen rakentamismääräyskokoelman (RakMK) osan D3 2012 mukaan rakennuksen ilmanvuotoluku q50 saa olla enintään 4.0 (m3/(h m2)). Ilmanvuotolukua käytetään rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskennassa sekä laskettaessa energiatodistusta. Sekä tasauslaskennassa että energiatodistuksessa rakennuksen ilmanvuotolukuna q50 pitää käyttää RakMK D3 2012 mukaan arvoa 4.0 (m3/(h m2)), ellei rakennuksen ilmanpitävyyttä tunneta.

Mikäli halutaan käyttää pienempää arvoa, joudutaan tämä todistamaan mittaustuloksin tai ilmoitusmenettelyllä. Pienemmällä ilmavuotoluvun arvolla saavutetaan parempi energiatodistuksen energiatehokkuusluku. Tasauslaskennassa ilmanvuotoluvun vertailuarvo on 2.0 (m3/(h m2)). Rakennuksen kosteusteknisen turvallisuuden, hyvän sisäilmaston ja energiatehokkuuden kannalta ilmanvuotoluvun tulisi olla enintään 1.0 (m3/(h m2)). Laita energiatodistuksesi ajantasalle, ota yhteyttä Insinööritoimisto Jani Laineeseen »

Ilmanvuotoluku q50	Sanallinen arvio
1	Hyvä ilmatiiviys ja RakMK D3 2012 ohjearvo
2	Tasauslaskennassa käytettävä vertailuarvo
4	RakMK D3 2012 raja, jota pienempää arvoa ei saa käyttää laskennassa ellei rakennuksen ilmanpitävyyttä tunneta
>4	Huono ilmanpitävyys

Miten rakennuksen tiiveysmittaus tapahtuu?

Rakennuksen tiiviysmittaus tehdään tarkoitusta varten rakennetulla Minneapolis Blower Door -tiiviysmittauslaitteistolla standardissa SFS-EN 13829 määritetyllä tavalla. Ennen ilmatiiveysmittausta rakennukseen tarkoituksellisesti tehdyt aukot kuten ulko- ja jäteilmakanavat tulpataan ilmatiiviisti sekä suljetaan ovet ja ikkunat, jotta ilma voi virrata rakennukseen vain vuotokohtien kautta. Tämän jälkeen tiiveysmittauslaitteisto asennetaan johonkin rakennuksen ulko-oveen. Laitteen avulla rakennukseen luodaan alipaine ja mitataan samalla kuinka paljon ilmaa rakennuksesta täytyy puhaltaa ulos alipaineen säilyttämiseksi. Tiiviysmittauksen aikana mahdolliset ilmavuodot voidaan paikantaa lämpökameralla tai merkkisavulla ja mitata anemometrillä. Mittauksesta laaditaan asiakkaalle raportti, jossa kuvataan tiiveysmittausmenetelmä, mitatut ilmanvuotoluvut ja mahdolliset ilmavuodot. Pyydä tarjous ilmatiiveysmittauksen ammattilaiselta, Insinööritoimisto Jani Laineelta. Teemme ilmatiiveysmittauksia koko Suomen alueella.

Blower Door -ilmatiiveysmittauslaite